KRISTUKSEN SYNTYMÄ

Joulua alettiin viettää 25.12 Konstantinopolissa 300-luvun lopulla.

Ikonissa "Kristuksen syntymä" Jumalanäiti lepää luolassa

purppuravuoteella. Seimessä hänen takanaan on kapaloitu Jeesus -lapsi,

jota härkä ja aasi vartioivat. Näin toteutuu Jesajan ennustus:

"Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen, mutta

Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärä"

Ympärille on sijoitettu Kristuksen syntymään liittyviä kohtauksia.

Ylinnä nähdään kolme enkeliä, joista yksi kertoo ilosanomaa

kahdelle paimenelle. Keskellä vasemalla tulevat itämaan

tietäjät ojentamaan lahjansa: kullan, suitsukkeen ja mirhan.

Alempana Joosef istuu mietteissään, puhekumppaninaan arvoi-

tuksellinen mies. Oikealla kätilöt kylvettävät lasta.

JUMALANSYNNYTTÄJÄ

Toinen joulupäivä, 26.12 on omistettu Jumalansynnytttäjälle,

Neitsyt Marialle. On olemassa noin 600 erilaista Jumalan-

synnyttäjän ikoneita, ks. "Jumalan Äiti".

Yksi niistä nimeltä "Ennusmerkki" ikoneista täkeimpiä

ja syvällisimpiä. Siinä Jumalansynnyttäjä on kuvattu rukousasentoon

ja hänen sylissään on Kristus kuvattuna ympyrän muotoiseen auraan.

Ikoni liittyy profeetta Jesajan ennustukseen: "Sen tähden Herra antaa

itse teille merkin: Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa

hänelle nimen "Immanuel" (Jes. 7:14).

Immanuel merkitsee "meidän kanssamme on Jumala".

Ennusmerkki-ikoni esittää tämän ennustuksen täyttymyksenä.

Ikoni julistaa Jumalan Pojan inkarnaatioita sekä toisaalta Kristuksen

jumalallista luontoa ja iankaikkista kunniaa.

PYHÄ STEFANOS

Ortodokseilla on myös ns. kolmas joulupäivä, 27.12.

Se on omistettu ensimmäiselle kristillisen kirkon martyyrille,

diakoni Stefanokselle. Kolmas joulupäivä on suomeksi

"Tapaninpäivä".